Kolme syytä miksi automaattiohjaus parantaa tilasi kannattavuutta
Ja miten lean-ajattelu sekä CAP27 eli yhteisen maatalouspolitiikan seuraava rahoituskausi liittyvät automaattiohjaukseen?
Kustannusten nousu, maatalouden kriisi, tuotantopanosten pula ja hinta, kestävän kehityksen tavoitteet sekä täsmäviljely ovat niitä yleisimpiä teemoja, jotka nousevat esille keskusteluissa automaattiohjausjärjestelmistä kuluneella kasvukaudella. Mikäli jatkojalostus ei ole tilan omissa käsissä, on satotuotteille vaikea saada lisää hintaa markkinoilta. Jos siis tilalla halutaan keskittyä vaikkapa töiden sujuvuuden takia vain tuttuihin peltokasveihin monialaistumisen sijaan, jää keskeisimmäksi keinoksi kannattavuuden parantamisessa kustannusten karsiminen.
Kysyttäessä automaattiohjausjärjestelmiä käyttäneiltä tiloilta palautetta, keskeisimpänä ei kuitenkaan nouse kustannustehokkuuden parantuminen, mutta kerron silti ensin, miten siihen päästään. Vaikka lean-ajattelu on nostanut päätään myös maatalouspuolella, en mene syvälle sen käsitteisiin muuten kuin kahden hukkaa aiheuttavan syyn kautta. Kolmas tekijä taas tuo lisää tuottoja.
1. Päällekkäisyyksien minimointi
Peltotyöskentelyssä tulee hukkaa joko siitä, että ajetaan jo käsitellyn alueen päältä tarpeettomasti päällekkäin, tai sitten jätetään jokin alue vahingossa käsittelemättä. Tarpeeton päällekkäisyys tarkoittaa kaikkien pellolla tapahtuvien muuttuvien tuotantokustannusten tuplaantumista osalla peltoalasta. Vuosien saatossa näkemieni tutkimusten mukaan vierekkäisten ajolinjojen osalta päällekkäistä ajoa tapahtuu noin 1-8 %. Lisäksi päällekkäisyyttä tapahtuu päisteeseen tultaessa. En tiedä onko tämä aihe ollut pääasiallinen tutkimuskohde monessakaan tutkimuksessa, mutta Internetistä löytyy pienellä hakemisella tutkimuksia, joissa aihetta on sivuttu (esim. Tractor guidance improves production efficiency by reducing overlaps and gaps). Eräs kollega kertoi lukeneensa tutkimuksesta, jossa kokonaishukka päällekkäisajon seurauksena oli tyypillisesti välillä 8-15 %, ja isoilla kasvinsuojeluruiskuilla jopa 30 %. Vaihteluväli on siis laaja, ja siihen vaikuttavat ainakin ajonopeus, työleveys, näkyvyys, pellon muoto ja koko, sekä yhtenä isoimpana muuttuvana tekijänä kuljettajan tarkkavaisuus sekä siihen vaikuttava vireystila. Moni pääsee hyvissä olosuhteissa ja huolellisesti ajaen varmasti lähelle 0 % päällekkäisyyttä, mutta pitkien työpäivien lomassa voi helposti vähän herpaantuu, ja suurilla ajonopeuksilla voi päisteessä mennä helposti metrillä ohi siitä missä lannoitteen tulo olisi pitänyt sulkea.
Automaattiohjaus vähentää sekä aukkoja että päällekkäistä ajoa.
Kuva: Kharel, TP, Ashworth, AJ, Shew, A, Popp, MP, Owens, PR. Tractor guidance improves production efficiency by reducing overlaps and gaps. Agric Environ Lett. 2020; 5:e20012. https://doi.org/10.1002/ael2.20012
Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa? Jos muuttuvat kustannukset + työkustannukset ovat yhteensä vaikkapa 800-900 euroa/ha, ja 50 hehtaarin tilalla päästään kohtuulliseen 10 % päällekkäisyyteen, tarkoittaa se sitä, että tilan 5 hehtaarin osalta muuttuvat kustannukset + työkustannukset ovatkin 1600-1800 euroa/ha. Nettotulos hehtaaria kohden voi olla tavallisesti vaikkapa jotain -400 euron ja 500 euron väliltä, mikä tarkoittaa sitä, että hyvälläkin tuloksella päällekkäisyyksien johdosto osa pinta-alasta tuottaa paljon tappiota. Tämän laskuharjoituksen voi helposti tehdä oman tilan luvuilla, mutta jo pelkästään tästä syntyvät kustannusten säästö maksaa investoinnin automaattiohjausjärjestelmään takaisin useimmilla tiloilla jo ensimmäisen vuoden aikana.
2. Turhien vaiheiden minimointi pellolla
Toinen tekijä, joka vähentää kustannuksia peltotyöskentelyn osalta, tulee automaattiohjauksen myötä työvaiheiden tehostumisesta. Toisin sanottuna automaattiohjaus pienentää mm. päistekäännöksiin kuluvaa aikaa. Manuaalisesti ohjatessa tehdään yleensä leveä päiste, jossa mahtuu tekemään (työkoneen leveydestä riippuen) tiukan silmukkakäännöksen, tai sitten käännös tehdään peruutuksen kera. Automaattiohjaus antaa mahdollisuuden hypätä ajolinjojen yli, esimerkiksi jättäen 1 tai 2 ajolinjaa väliin. Näin toimien päiste voi olla kapeampi, päistekierroksia tulee vähemmän, päistekäännökset vievät vähemmän aikaa ja niiden aikana ei tarvitse vaihtaa suuntaa tai pienentää ajonopeutta yhtä paljoa, kuin tiukoissa silmukkakäännöksissä.
3. Lisäarvoa sadolle
Monilla satotuotteilla on hyvin tarkat laatuvaatimukset, kuten vaikkapa
mallasohran valkuaispitoisuus. Jos ristiinajoa tapahtuu runsaasti, voi olla, että satotuotteiden laatu ei täytäkään kaikkia laatukriteereitä. Lisäksi voi olla, että tiettyjen kohtien kaksinkertainen lannoitus johtaa lakoontumiseen ja sitä kautta osan sadon menetykseen, tai
kasvinsuojeluaineen kohdalla kasvinsuojeluainejäämiin. Riippuu tietenkin satokasvista ja sen laadulle asetetuista kriteereistä, millaisia ongelmia päällekkäinen ajo voi aiheuttaa. Nämä ovat yleensä piileviä ongelmia, joita on yleensä vaikea kohdentaa lohkon sisällä tai lohkojen välillä. Jos päällekkäisyyttä tapahtuu systemaattisesti jokaisella ajolinjalla, niiden seuraus ei välttämättä näy helposti edes leikkuupuimurin satomittarilla tai -analysaattorilla. Helpointa ongelma on sisäistää miettimällä miten se näkyisi kokonaistuloksessa, jos edellä mainittu 10 % päällekkäisyys olisi oma lohkonsa. Mikä vaikutus sillä on laatuun, jos 50 hehtaarin alasta 5 hehtaaria on saanut kaksinkertaisen annoksen typpeä tai kasvinsuojeluaineita?
Bonus: Maataloustukiin tulevat kannustimet
Toinen ja edellistä konkreettisempi tapa saada lisää tuottoja automaattiohjauksella tulee uuden CAP-rahoituskauden 2023-2027 myötä. Tässä on toki omat epävarmuustekijänsä, sillä kuten olemme saaneet huomata, maatalouspolitiikassa voi tulla yllättäviäkin käänteitä vastaan kesken kausien. Totta on kuitenkin se, että
EU-komissio on hyväksynyt Suomen CAP-suunnitelman vuosille 2023-2027. Tässä suunnitelmassa, jonka viimeistelty versio 1.1 löytyy
valtioneuvoston kanslian nettisivuilta, on siis hyväksytty yhtenä ympäristösitoumuksen tilakohtaisena toimenpiteenä täsmäviljelymenetelmien edistäminen, jonka ehdot voi täyttää hankkimalla traktoriin automaattiohjausjärjestelmän. Lisätietoja ja tarkan kuvauksen voit lukea em. linkin takaa löytyvästä dokumentista. Se on toki vielä auki, miten tämä asia on Ruokaviraston lopullisissa maataloustukioppaissa ja -ehdoissa muotoiltu, mutta tuskin hyväksytystä suunnitelmasta halutaan jättää osioita hyödyntämättä.
”Luopuisitko automaattiohjauksesta?”
Millaista palautetta automaattiohjausta käyttäneiltä sitten tulee tämän aiheen ympäriltä? Useimmat nostavat suurimmiksi hyödyiksi kuitenkin oman jaksamisen kohentumisen. Kun viettää traktorin ohjaamossa pitkiä päiviä, monet käyttäjät sanovat, että automaattiohjauksen myötä olotila illalla on aivan eri luokkaa. Enää ei tarvitse siirtää huomiota jatkuvasti traktorin ohjaamisen ja työkoneen säädön ja hallinnan välillä jatkuvasti. Voi keskittyä huolehtimaan siitä, että työkone tekee hyvää jälkeä. Toisena nostetaan usein esiin myös kausityövoiman näkökulma, eli lyhyemmälläkin työkokemuksella on paljon helpompaa päästä hyvään lopputulokseen, kun traktorin ohjaaminen on automaattiohjausjärjestelmän hoidettavana.
Kirjoittaja toimii FJ Dynamicsin maajohtajana Suomessa sekä konsultointialan yrittäjänä. FJ Dynamics on robotiikkaan erikoistunut teknologiayhtiö, jonka ydinliiketoimintaa ovat robotiikkaratkaisut työvoimavaltaisille toimialoille työskentelyolosuhteiden parantamiseksi.
